Taiwanilainen talousaikakauslehti Business Weekly (商業周刊) julkaisi maaliskuussa 2026 laajan jutun suomalaisesta koulutuksesta. Artikkelissa käsitellään muun muassa Generation AI -hanketta ja Helsingin yliopiston professori Teemu Roosin työtä AI-lukutaidon parissa. Alla käännös artikkelin sivulta 63.

Kuvateksti

Suomalaiset koululaiset käyvät koulua vain puoli päivää, mutta heillä on kaksi 30 minuutin välituntia. Jopa kymmenen asteen pakkasella ja lumimyrskyssä koulut kannustavat lapsia aktiivisesti menemään ulos leikkimään.

Käsityöt ja luovuus

Ensimmäisestä luokasta lähtien kaikki oppilaat – sekä tytöt että pojat – menevät puutyö- ja käsityöluokkiin oppimaan sahaamista ja työkalujen käyttöä. Turali uskoo vakaasti, että puu ja ompelukone edustavat aitoa luovuutta, jota tekoäly ei voi koskaan korvata – se on korvaamaton aarre.

Generation AI ja tekoälyn ymmärtäminen

Tekoälyn myötä koulutus on saanut uuden haasteen: kun tietoa on liian helppo saada, oppilaat hyväksyvät helpommin valmiita vastauksia ja menettävät kyvyn ajatella itse. Siksi kansallisen AI-kurssin Elements of AI taustavoima, Helsingin yliopiston professori Teemu Roos ja hänen tiiminsä ovat luoneet Generation AI -hankkeen, jonka tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään tekoälyn taustalla olevat periaatteet, rajoitukset ja riskit.

Kokeiluja kouluissa

Yhdessä kokeilussa 13-vuotiaat oppilaat toimivat simuloidulla sosiaalisen median alustalla. Sen jälkeen oppilaille näytettiin, miten heidän jokainen klikkauksensa, pysähtymisensä ja luokittelunsa tallennettiin ja luokiteltiin algoritmien toimesta – ja miten tämä vaikutti siihen, mitä sisältöjä ja mieltymyksiä he näkivät.

Toisessa kokeilussa lukiolaiset saivat itse "kouluttaa" pienen kielimallin. He syöttivät sille suuren määrän satuja harjoitusdataksi. Kun malli oli valmis, se alkoi vakavissaan tuottaa hölynpölyä: "Suomen talous on huono, koska maassa on puolieläimiä."

Roos selittää, että kun lapset ymmärtävät tekoälyn taustalla olevat periaatteet, he pystyvät paremmin tunnistamaan algoritmien ja tekoälyn rajoitukset. Tämä rakentaa lasten kriittisen ajattelun perustan tekoälyn aikakaudella.

Tekoälyaikana resilienssi ja itsenäinen ajattelu ovat perusta

Nämä pohdinnat ovat alkaneet herättää keskustelua myös yhteiskunnassa. Haavisto toteaa, että vielä muutama vuosi sitten lähes jokaisella alakoululaisella oli älypuhelin. Nykyään yhä useammat vanhemmat ostavat sen sijaan älykelloja, joilla voi vain soittaa ja joissa on paikannus.

Samalla lasten lukeminen on elpymässä. Suomen kirjastotilastot osoittavat, että lasten lainausmäärät ovat kasvaneet kolmena peräkkäisenä vuonna. On jopa käynnistetty kampanja: "Kirjasto, josta pidät eniten, on se ihminen, joka lukee sinulle kirjaa" – korostaen vanhempien ja lasten välistä ihmisyhteyttä.

Suomalainen kasvatusajattelu on hyvin selkeä: tunnekasvatus ja itsenäinen ajattelu ovat kaiken perusta. Lapsia opetetaan jo varhain tunnistamaan riskejä – he eivät opeta ainoastaan itsenäistä ajattelua, vaan myös tunnetaitoja.

9-vuotiaat oppivat tunnistamaan valeuutisia ja käyttämään emojeja

Tapanilan koulun AI-lukutaidon opetussisällöt:

Opetuksen teema Esimerkkejä oppitunneista
Digitaalinen vuorovaikutus: Digitaalinen empatia Miten vastata viesteihin, emojien käyttö
Valeuutisten tunnistaminen: Kuvien, otsikoiden ja lähteiden tarkistaminen Verkkosivujen lähteiden arviointi, kirjoitusvirheet: esim. NASA kirjoitettu MASA
Tekoälykuvien tunnistaminen: Kuvamanipulaation havaitseminen Ylimääräisten sormien etsiminen, liian sileät kasvot
Verkkoturvallisuus: Huijausten tunnistaminen, yksityisyyden suoja Kalasteluviestien erottaminen, älä lähetä kuvia tuntemattomille
Digitaalinen hyvinvointi: Ruutuajan hallinta Puhelin pois 2 tuntia ennen nukkumaanmenoa

Lähde: Tapanilan koulu | Koosti: Huang Huiqun

Lähdetiedot

Alkuperäinen julkaisu: 商業周刊 (Business Weekly), nro 2001, 19.3.2026, s. 63 Kansijutun otsikko: AI時代繼續快樂！芬蘭戰法 (Onnellisena AI-aikana! Suomen strategia) Toimittaja: Huang Huiqun (黃惠群) Tuottaja: Liu Peixiu (劉佩修) Valokuvaaja: Chen Zongyi (陳宗怡)

Artikkeli on osa laajempaa erikoisjuttua, jossa Business Weeklyn toimitus matkusti Suomeen haastattelemaan yli 40 henkilöä kansanedustajista rehtoreihin ja Uber-kuljettajiin. Juttukokonaisuus käsittelee sitä, miten Suomi – kahdeksan vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa – vastaa tekoälyn tuomiin haasteisiin tasa-arvoisella strategialla.

Juttukokonaisuuden osat (nro 2001)

  • AI席捲全球 最快樂國能繼續快樂？ – AI pyyhkäisee maailman yli – voiko onnellisin maa pysyä onnellisena?
  • 芬蘭送孩子的AI時代超能力 為何教看著眼睛道歉、分辨假消息？ – Suomen lahja lapsille AI-aikaan: miksi opetetaan katsomaan silmiin ja tunnistamaan valeuutisia?
  • 一家公司倒下，整個國家醒來 諾基亞殞落讓芬蘭變新創國 – Yksi yritys kaatui, koko maa heräsi – Nokian romahdus teki Suomesta startup-maan
  • 為何芬蘭選擇慢而平等的AI革命？ – Miksi Suomi valitsi hitaan mutta tasa-arvoisen AI-vallankumouksen?
  • 採訪後記：小國芬蘭的快樂密碼：「你的不完美很完美」 – Reportaasin jälkikirjoitus: pienen Suomen onnellisuuden salasana – "epätäydellisyytesi on täydellistä"

Linkit

Huom. Verkkoversio on osittain maksumuurin takana. Käännös on tehty lehden painetusta sivusta 63.