Generation AI sai merkittävän UNESCO-palkinnon tekoälykasvatuksesta
Generation AI -hanke on saanut vuoden 2026 UNESCO:n kuningas Hamad bin Isa Al-Khalifa -palkinnon tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä koulutuksessa. Kansainvälinen tunnustus myönnettiin hankkeen tutkimukseen perustuvalle työlle, joka vahvistaa lasten ja nuorten kriittistä ajattelua, luovuutta ja toimijuutta tekoälyn muovaamassa maailmassa.
Generation AI on toinen vuoden 2026 UNESCO-palkinnon saajista. Palkinnon virallinen suomenkielinen nimi on UNESCO:n kuningas Hamad bin Isa Al-Khalifa -palkinto tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä koulutuksessa. Palkinnon englanninkielinen nimi on The 2026 UNESCO King Hamad Bin Isa Al-Khalifa Prize for the Use of Information and Communication Technologies (ICTs) in Education. Toinen palkittu aloite on Brasilian Paranán osavaltion Redação Paraná -ohjelma.
Palkinnonsaajat valittiin yli sadan UNESCO:n jäsenvaltioiden ja yhteistyöorganisaatioiden tekemän ehdotuksen joukosta. Tunnustus luovutettiin 9. syyskuuta UNESCO:n päämajassa Pariisissa osana Digital Learning Week -tapahtumaa.
UNESCO:n kansainvälinen asiantuntijaraati kiinnitti Generation AI:ssa erityistä huomiota hankkeen vahvaan tutkimusperustaan. Hankkeessa kehitetään avoimia työkaluja, oppimateriaaleja ja pedagogisia malleja, joiden avulla oppijat voivat tekoälyn passiivisen käyttämisen sijasta tutkia, arvioida, rakentaa ja muokata tekoälyjärjestelmiä.
Tekoälylukutaito kuuluu kaikille
Palkinnon vastaanottivat Generation AI -hankkeen johtaja, professori Matti Tedre ja yliopistotutkija Henriikka Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta.
Tedre nosti palkintopuheessaan esiin tekoälyn vaikutukset ihmisten arkeen, päätöksentekoon, vuorovaikutukseen ja tiedon muodostamiseen. Tekoälyä käytetään paljon laajemmin kuin näkyvimmät generatiivisen tekoälyn sovellukset antavat ymmärtää, mutta ihmisillä on edelleen vain vähän tietoa järjestelmien toimintaperiaatteista.
”Jos tekoäly muuttaa tapaamme elää, tehdä päätöksiä ja muodostaa tietoa, eikö kaikkien pitäisi ymmärtää, miten tekoäly toimii ja missä sitä käytetään?” Tedre kysyi palkintopuheessaan.
Tedren mukaan tekoälyllä on niin suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia, ettei sen kehityksen suuntaa voida jättää vain harvojen määriteltäväksi. Osallistuminen edellyttää kuitenkin, että ihmisillä on riittävät tiedot ja valmiudet ymmärtää tekoälyjärjestelmiä ja niiden vaikutuksia.
Palkintopuheessa kiitettiin erityisesti opettajia, lapsia ja hankkeen tutkimusryhmää, jotka ovat osallistuneet työkalujen ja materiaalien pitkäjänteiseen yhteiskehittämiseen.
Käyttämisen lisäksi tekoälyä pitää voida arvioida ja muokata
Henriikka Vartiainen kuvasi puheenvuorossaan Generation AI:n pedagogisen työn perustaa. Lähtökohtina ovat yhdenvertaisuus, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus sekä lasten oikeus oppia tekoälylukutaitoja.
”Kyse ei ole vain siitä, miten tekoälyjärjestelmiä käytetään, vaan myös siitä, kuinka niitä arvioidaan kriittisesti, muokataan ja rakennetaan itse”, Vartiainen sanoi.
Generation AI:n pedagogisia malleja ja opetusteknologioita on kehitetty monitieteisessä tutkimuksessa yhdessä satojen opettajien, opettajaopiskelijoiden ja lasten kanssa. Vartiaisen mukaan myös koulutusta koskevien päätösten on perustuttava tutkimukseen mielipiteiden sijasta.
Hankkeen tavoitteena ei ole ainoastaan auttaa ihmisiä sopeutumaan teknologiseen muutokseen. Tarkoituksena on vahvistaa muutosvoimaista datatoimijuutta: ihmisten kykyä tarkastella tekoälyä tieteellisesti, kriittisesti ja eettisesti, kyseenalaistaa nykyisiä käytäntöjä sekä kuvitella ja rakentaa vaihtoehtoja.
”Koulutuksen tavoitteena ei pitäisi olla pelkästään sopeutuminen teknologiseen muutokseen. Sen tehtävänä on vahvistaa ihmisten muutosvoimaista datatoimijuutta”, Vartiainen painotti.
Tutkimukseen perustuvia työkaluja yli 50 maassa
Generation AI on Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Oulun yliopiston yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittämä monitieteinen tutkimushanke. Se tuottaa tutkimukseen perustuvia pedagogisia malleja, oppimateriaaleja ja avoimia työkaluja tekoälyn toiminnan ja yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimiseen.
UNESCO:n mukaan hankkeen materiaaleja ja työkaluja on käytetty yli 200 000 kertaa yli 50 maassa. Hankkeen työpajoihin ja kouluissa toteutettuihin interventioihin on osallistunut yhteensä noin 1 500 oppilasta ja opettajaa.
Generation AI:n työkalujen avulla oppijat voivat muun muassa rakentaa koneoppimiseen perustuvia luokittelijoita, tutkia sosiaalisen median profilointi- ja suosittelualgoritmeja, tarkastella tekoälyjärjestelmien vinoumia sekä kouluttaa oman pienen kielimallinsa. Työkalut on suunniteltu avaamaan tekoälyn toimintaa käytännössä ilman aiempaa ohjelmointiosaamista.
Katso palkinnon luovutus ja palkintopuheenvuorot
Generation AI -palkinnon luovutus sekä professori Matti Tedren ja yliopistotutkija Henriikka Vartiaisen puheenvuorot ovat katsottavissa UNESCO Digital Learning Week -tapahtuman tallenteesta. Video alkaa palkinnon luovutuksesta kohdasta 2.16.50.
Seuraavat tekstit ovat suomennoksia Matti Tedren ja Henriikka Vartiaisen englanninkielisistä palkintopuheenvuoroista. Tekstejä on jäsennelty luettavuuden parantamiseksi muuttamatta niiden sisältöä.
Lue Matti Tedren palkintopuheenvuoro suomeksi
Hyvää iltapäivää, arvoisat vieraat, pääjohtaja, asiantuntijat ja kaikki täällä olevat tutkimuksen parissa työskentelevät ystävämme.
Kiitos mahdollisuudesta esitellä täällä lavalla näkemyksemme tekoälylukutaidosta. On todella nöyräksi tekevä kokemus olla täällä. Emme koskaan uskoneet, että näin voisi tapahtua.
Kiitettäviä on valtavan paljon, mutta haluamme aivan erityisesti kiittää opettajia, lapsia ja tutkimusryhmäämme, jotka ovat työskennelleet kanssamme vuosien ajan materiaalien ja työkalujen kehittämiseksi.
Niille, jotka eivät vielä tunne Generation AI -hanketta, esitän siitä lyhyen yleiskuvan.
Eilisessä ministerikokouksessa todettiin, että tekoälyllä on liian suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotta vain harvat saisivat määritellä sen kehityksen suunnan. Tämän jälkeen esitettiin ratkaiseva huomio: tavoitteen toteuttaminen edellyttää ihmisiltä tarvittavia valmiuksia. Juuri tästä hankkeessamme on kyse – näiden valmiuksien tarjoamisesta.
Kun aloitimme työmme noin kymmenen vuotta sitten, näimme jo perustavanlaatuisen muutoksen olevan käynnissä. Muutos koski tapaamme tehdä työtä, viestiä ajatuksistamme ja olla yhteydessä toisiin ihmisiin.
Näimme muutoksen siinä, kuinka ostamme, pelaamme, kulutamme rahaa, etsimme kumppania ja liikumme paikasta toiseen – oikeastaan kaikessa. Emme kuitenkaan aina edes tiedä, missä kaikkialla tekoälyä elämässämme käytetään. Kohtaamme siellä täällä pieniä tekoälyn sovelluksia ja toimintoja, mutta useimmilla meistä on vain vähän tietoa siitä, miten ne toimivat ja millaisiin mekanismeihin ne perustuvat.
Muutos ulottuu kuitenkin vielä paljon syvemmälle, ja tämä on erittäin tärkeää. Näimme muutoksen myös siinä, miten tiedettä tehdään ja miten tietoa muodostetaan.
Tiede ei enää ole samanlaista kuin ennen. Työkalut, mekanismit ja menetelmät ovat muuttuneet. Myös tieteessä esitettävät kysymykset ovat muuttuneet. Näissä muutoksissa ei ole kyse vain ChatGPT:stä, vaan monenlaisista tekoälyjärjestelmistä, joita käytetään tieteen eri alueilla erilaisiin tarkoituksiin.
Generation AI -hankkeessa keskitymme juuri näihin erilaisiin tekoälyn muotoihin ympäröivässä maailmassamme.
Kysymyksemme muodostui lopulta hyvin yksinkertaiseksi: jos tekoäly muuttaa tapaamme elää, tehdä päätöksiä ja muodostaa tietoa, eikö kaikkien pitäisi ymmärtää, miten tekoäly toimii ja missä sitä käytetään?
Annan nyt puheenvuoron kollegalleni Henriikalle, joka kertoo hankkeemme pedagogiikasta.
Lue Henriikka Vartiaisen palkintopuheenvuoro suomeksi
Kiitos.
Ensinnäkin meidän on lähdettävä liikkeelle yhteisistä arvoistamme. Työmme perustuu koulutuksellisiin arvoihin, kuten yhdenvertaisuuteen, yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja lasten oikeuteen oppia tekoälylukutaitoja.
Tekoälylukutaito sisältää tekoälyjärjestelmien keskeisten käsitteiden ja toimintamekanismien ymmärtämisen. Kyse ei ole vain siitä, miten tekoälyjärjestelmiä käytetään, vaan myös siitä, kuinka niitä arvioidaan kriittisesti, muokataan ja rakennetaan itse.
Toiseksi koulutuspoliittisten päätösten ei pitäisi perustua mielipiteisiin, vaan niitä pitäisi tukea tutkimuksella – runsaalla tutkimuksella.
Työmme perustuu monitieteiseen tutkimukseen ja eri toimijoiden rajat ylittävään yhteissuunnitteluun. Olemme työskennelleet vuosien ajan tiiviisti satojen opettajien, opettajaopiskelijoiden ja lasten kanssa. Yhdessä heidän kanssaan olemme kehittäneet tutkimusperustaisia pedagogisia malleja ja opetusteknologioita uudistavaa tekoälykasvatusta varten.
Kolmanneksi koulutuksen tavoitteena ei pitäisi olla pelkästään sopeutuminen teknologiseen muutokseen. Sen tehtävänä on vahvistaa ihmisten muutosvoimaista datatoimijuutta.
Tämä tarkoittaa tieteellisen, kriittisen ja eettisen ymmärryksen kehittämistä niin, että ihmiset voivat analysoida ja kyseenalaistaa nykyisiä käytäntöjä, kuvitella vaihtoehtoja ja toimia tietoon perustuen oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tekoälytulevaisuuden rakentamiseksi.
Tietoa palkinnosta
UNESCO:n kuningas Hamad bin Isa Al-Khalifa -palkinto tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä koulutuksessa on myönnetty vuosittain vuodesta 2005 lähtien. Palkinto nostaa vuosittain esiin hankkeita ja toimintamalleja, joissa digitaalista teknologiaa hyödynnetään vastuullisesti opetuksen ja oppimisen kehittämiseen.
Vuoden 2026 palkinto keskittyy tekoälyn käyttötapoihin, jotka tukevat oppijoiden kriittistä ajattelua, luovuutta ja mielikuvitusta.
