Kun käytän Googlea, olen Googlen asiakas
Käytämme monia digitaalisia palveluita. Haemme tietoa Googlen hakukoneella, jaamme ruoka- ja kissakuvia Instagramissa ja etsimme sukujuuria geenitestipalveluiden kautta. Monet palvelut ovat ilmaisia tai yllättävän edullisia. Miksi ne tarjoavat palveluitaan asiakkailleen näin halvalla?
Palveluiden maksuttomuus tai edullisuus johtuu datatalouden kaksisuuntaisesta ansaintalogiikasta. Suuret dataa keräävät ja käyttävät yritykset saavat vain pienen osan tuloistaan suoraan kuluttajilta. Suuremman osan tuotostaan ne tekevät myymällä tai hyödyntämällä kuluttaja-asiakkailta kerättyä dataa. Tätä dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi muiden yritysten tuotteiden markkinointiin tai tuotekehittämiseen. Esimerkiksi Google saa suurimman osan tuloistaan mainoksista, joita kohdennetaan hakukoneen, YouTuben ja muiden Googlen palveluiden käyttäjille. Monet kuluttajille suunnatut geenitestipalvelut ovat puolestaan tehneet sopimuksia lääketeollisuuden kanssa kuluttaja-asiakkaiden geenitiedon hyödyntämisestä.
Onko siis Googlen käyttäjä asiakas vai tuote? Vastaus lienee, että Googlen käyttäjä on molempia yhtä aikaa. Data, jota käyttäjät tuottavat, on monen yrityksen liiketoiminnan ydin. Sitä hyödynnetään mainosten lisäksi esimerkiksi tuotekehityksessä ja toimintastrategioissa. ”Ilmaiset palvelut” eivät siis olekaan ilmaisia, vaan käyttäjät maksavat niistä datallaan ja yksityisyydellään. Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että hänen klikkauksensa, hakunsa ja sijaintinsa muodostavat yrityksille arvokasta dataa, ja saattaa siksi suhtautua asiaan huolettomasti. Käyttäjän onkin hyvä olla tietoinen siitä, mitä hän antaa vastineeksi palvelun käytölle. Tiedostava käyttäjä voi hyödyntää yksityisyysasetuksia tehokkaammin ja harkita, mitä tietoja jakaa.