Sääntely on aina jäljessä teknologista kehitystä

Myytti siitä, että sääntely on aina teknologista kehitystä jäljessä, pitää osittain paikkansa. Vaikka sääntely on usein teknologista kehitystä jäljessä, näin ei kuitenkaan aina ole. Monissa laeissa on sääntelyä sellaisista teknologioista, joita ei ole esimerkiksi lainkaan käytössä Suomessa. Tästä ajankohtaisin esimerkki lienee EU:n tekoälyasetus, jossa kielletään esimerkiksi sosiaalista pisteytystä tekevät tekoälyjärjestelmät. Tällaisia järjestelmiä ei juuri Euroopasta löydy.

Lainsäädäntöä on täysin mahdollista ajatella ja valmistella sellaisista tapahtumista tai sellaisesta toiminnasta, jota ei vielä ole mutta jonka varalta halutaan varautua. Tällaista lainsäädäntöä ovat esimerkiksi tietyt avaruuden käyttöön liittyvät säännöt.

Silti on totta, että yleensä sääntely laahaa teknologista kehitystä jäljessä. Tämä johtuu siitä, että yleensä lainsäädäntöä on tarpeen kehittää vain sellaisista asioista, jotka jotenkin jo vaikuttavat yhteiskuntaan, joista parhaillaan seuraa riskejä tai harmeja tai jotka muusta syystä tarvitsevat akuuttia sääntelyä. Sääntelyä on paljon jo nyt, ja sitä olisi vieläkin enemmän, jos kaikkea säänneltäisiin varmuuden vuoksi etukäteen.

Se, että sääntely tapahtuu usein siinä vaiheessa, kun teknologia on jo kehittynyt, voi ajoittain aiheuttaa ongelmia. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun teknologian aiheuttamaa haittaa ei ole osattu lainsäädännöllä ennakoida. Tällöin oikeudessa on usein tapana ratkaista ongelmia luovasti. Kun esimerkiksi raitiovaunut keksittiin, sovellettiin muuta liikennettä koskevaa lainsäädäntöä, erityisesti junien sääntelyä, kunnes raitiovaunuille kehitettiin omat pykälät.

Nykyään sääntelyssä pyritään usein siihen, että lait olisivat teknologianeutraaleja. Tämä tarkoittaa, että niitä voisi soveltaa hyvin erilaisiin teknologioihin. Teknologianeutraalius on selkeä päämäärä EU:n tietosuoja-asetuksessa, jossa säädetään henkilötietojen suojasta. Henkilöiden oikeuksia tai henkilötietoja käsittelevien tahojen velvollisuuksia ei ole asetuksessa sidottu mihinkään tiettyyn teknologiaan, vaan asetus soveltuu hyvin erilaisiin tilanteisiin. Tästä sääntelystrategiasta on sekä hyötyä että haittaa. Hyötynä on sääntelyn joustavuus ja kestävyys. Tämä on tärkeää, sillä EU-lainsäädäntöprosessi on hidas ja asetusten muuttaminen hankalaa. Haittana on teknologianeutraalin sääntelyn avoimuus ja yleisyys, mikä voi aiheuttaa tulkinta- ja soveltamisongelmia käytännön tilanteissa.