Siirry pääsisältöön
Myytti 31

Tekoäly löysi uuden planeetan ja muita tekoälyn urotöitä

Marja Alastalo, Kamrul Faisal, Essi Iisakka, Megumi Iwata, Jari Laru, Iiris Lehto, Sanna Merikanto-Tolonen, Marianne Mäkelin, Kati Mäkitalo, Matti Tedre, Henriikka Vartiainen, Teppo Vesikukka

Tekoälyuutisointi on viimeiset kymmenen vuotta kertonut tekoälyn urotöistä. Lehtiotsikoiden mukaan tekoäly löysi uusia planeettoja, kehitti uuden antibiootin ja optimoi yleisötapahtumien järjestämispaikat. Tekoäly myös voitti taidekilpailun ja suunnitteli uudenlaisen auton korin. Suurelle yleisölle suunnattu tietokirjallisuus puolestaan kertoo tekoälymurroksesta, jossa tekoäly ottaa tehtäväkseen ennen ihmisille kuuluneita töitä ja jopa haastaa ihmisen luovuuden ja älyn.

Uutisotsikoiden alta paljastuu yleensä paljon tylsempi todellisuus. ”Tekoäly” ei tehnytkään yhtään uutisten maineteoista. Jokaisessa niistä ihminen – tutkija, taiteilija tai vaikkapa lääkäri – käytti yhtenä työkalunaan jotakin tekoälyä hyödyntävää sovellusta ja näki paljon vaivaa tehden lopulliset valinnat tai päätökset itse.

Tutkijoiden omat lehdistötiedotteet ovat paljon vähemmän sensaatiohakuisia, joskaan eivät välttämättä aivan täsmällisiä nekään. Esimerkiksi Yhdysvaltojen avaruusvirasto NASAn lehdistötiedotteessa tutkijoiden kerrottiin opettaneen 15 000 esimerkillä tunnetuista eksoplaneetoista luokittimen, joka pystyi melko hyvin tulkitsemaan uudesta signaalista, löytyykö siitä planeetta vai ei. Sitten tutkijat syöttivät luokittimelle uutta dataa ja saivat roppakaupalla ehdotuksia, jotka he tarkastivat itse. Niiden joukosta löytyi kaksi uutta planeettaa. Toisin kuin otsikot kertoivat, ”tekoäly” ei siis löytänyt planeettoja, mutta oli oivallinen työkalu rajaamaan tarkasteltavien planeettakandidaattien määrää.

Sensaationhakuinen tapa puhua nousee usein yritysten ja tutkijoiden tarpeesta korostaa työnsä merkittävyyttä ja median tarpeesta tuottaa klikkiotsikoita pienellä panostuksella (ja usein vähäisellä aiheen tuntemuksella). Yhtiöt hakevat julkisuutta ja rahoitusta korostamalla menestystä ja viilaamalla testiaineistot ja mittarit niin, että tulokset näyttävät vaikuttavilta, mutta eivät välttämättä kerro paljoakaan varsinaisesta suorituskyvystä tositilanteissa. Esimerkiksi vuonna 2023 mediassa uutisoitiin laajalti, kuinka tekoälypohjainen kielimalli oli läpäissyt amerikkalaisen asianajajakokeen. Tämä antoi vaikutelman, että kielimalli itsessään voisi pian toimia asianajajana, riippumatta siitä, että koe mittaa tiedollisia valmiuksia ja hyvää muistia eikä sitä, mitä asianajajat tyypillisesti tekevät.

Uutisointi tutkijoiden tuloksista voi saada ne näyttämään merkittävältä läpimurrolta, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, että tulokset eivät aina päde testiaineistosta poikkeavissa todellisissa tilanteissa. Esimerkiksi erään katsauksen mukaan vuonna 2020 julkaistiin 415 artikkelia COVID-19 -viruksen diagnosoinnista tekoälyä käyttäen, ja moni ennusti esimerkiksi radiologien työn loppuvan. Myöhempi kuudentoista tutkijan katsaus osoittaa, että yksikään noista järjestelmistä ei olisi käyttökelpoinen käytännössä. Mediassa uutisoidaan väitteet usein kritiikittä ja yksinkertaistaen, jolloin tekoäly ”löytää”, ”keksii” ja ”voittaa.”14

Uutisoinnin antama kuva tekoälystä itsenäisenä toimijana on haitallinen. Se luo odotuksia, joita teknologia ei pysty täyttämään: Esimerkiksi IBM Watson -brändin alainen tekoälysovellus voitti Jeopardy-nimisen tietokilpailun vuonna 2011. Tämä johti miljardien investointeihin, jotka perustuivat katteettomille odotuksille ja sovelluksen suunniteltujen käyttökohteiden monimutkaisuuden aliarvioinnille. Sairaanhoito oli yksi näistä käyttökohteista. Julkisessa keskustelussa puntaroitiin esimerkiksi potilaiden luottamusta tekoälyn tekemiin diagnooseihin mutta sivuutettiin kysymys siitä, onko kyseinen keskustelu vielä edes ajankohtaista. Hypen laannuttua IBM hankkiutui lopulta eroon Watson Healthista vuonna 2022.

Tekoälyn personifiointi toimijaksi vääristää julkista keskustelua tekoälyn todellisista kyvyistä ja rajoituksista ja kiinnittää huomion vääriin asioihin. Se vie huomiota pois kehittäjien arvovalinnoista. Paisutellut odotukset teknologian kyvyistä ohjaavat yritysten ja yhteiskunnan resursseja kehitykseen, joka ei lopulta pysty täyttämään odotuksia. Lisäksi se vie huomiota pois tekoälyjärjestelmien kehittäjien vastuusta.

Hankkeen sovellukset gen‑ai.fi

Kokeile ilmaisia tekoälytyökaluja oppitunneilla ja kotona.

Avaa gen-ai.fi (avautuu uudessa välilehdessä)