Tekoäly toimii ilman ihmistä
Julkisessa keskustelussa piirtyy usein kuva tekoälystä, joka toimii ilman ihmisen apua tai väliintuloa. Yhtäältä on esitetty, että hyvin toimiva tekoäly ei tarvitse ihmistä. Jos näin on, pian monet aiemmin ihmisten suorittamat tehtävät voisivat tapahtua kuin itsestään, tehokkaasti ja tarkasti tekoälyn avulla. Toisaalta on myös pelätty, että autonominen tekoäly orjuuttaa ihmiset. Jos ihmisiä ei enää tarvitakaan maailman pyörittämiseen, tulemmeko tekoälyn syrjäyttämiksi?
Kumpikin edeltävistä tulevaisuudenkuvista sivuuttaa sen, että ihminen on monella tapaa mukana tekoälyn kehittämisessä ja käytössä. Ei ole myöskään olemassa mitään yhtä tekoälyä vaan monia ihmisten kehittämiä tekoälyteknologioita. Toimivien tekoälyjärjestelmien taustalla on myös paljon ihmistyötä. Ihmistyötä tarvitaan ensinnäkin siihen, että tekoälyä käyttävä sovellus toimii toivotulla tavalla. Jotta tekoälyllä voi tuottaa asiallista tekstiä tai julkaisukelpoisia kuvia, täytyy sitä opettaa ja opetusdatasta poistaa esimerkiksi loukkaavia ja väkivaltaisia sisältöjä. Tähänkin tarvitaan ihmistyövoimaa. Uutisiin on noussut esimerkiksi tapauksia, joissa ihmiset työkseen katsovat väkivaltaista ja muuta traumatisoivaa materiaalia opettaakseen tekoälyä suodattamaan tällaiset sisällöt pois.
Yhtä lailla tekoälyn käyttö osana asiantuntijatyötä perustuu usein siihen, että ihminen on edelleen keskeisessä roolissa. Termi “human-in-the-loop” viittaa tekoälyä hyödyntäviin järjestelmiin, joissa ihminen on prosessin osana. Ihminen esimerkiksi tekee lopullisen päätöksen tai valvoo, että tekoälyn tuottama päätelmä on oikeanlainen. Tekoälysovellus voi ehdottaa lääkärille hoitopolkua, mutta lääkäri päättelee, onko se kyseisen potilaan kohdalla paras vaihtoehto. Vastaavasti älykkäät asejärjestelmät valmistelevat ja kohdentavat iskun, mutta ihminen päättää laukaisusta. Mitä vakavammat seuraukset tekoälyn tekemällä virheellisellä ratkaisulla on, sitä tärkeämpää on, että tekoälysovelluksille ei anneta liikaa valtuuksia tehdä sellaisia päätöksiä, jotka eivät ole ihmisen varmistamia.
Ihmisen panosta tarvitaan niin algoritmien kehittämisessä, datan keräämisessä, tekoälyn opettamisessa kuin tekoälylle esitettävien ongelmien määrittelyssä.7 Suuret kielimallit, kuten ChatGPT, voivat vastata nopeasti käyttäjän kysymykseen (oikein tai väärin), mutta mitä paremmin ihminen määrittelee kysymyksen ja ohjeistaa tekoälyä, sitä paremman vastauksen siltä saa. Tekoälyyn liittyy paljon uudenlaisia eettisiä kysymyksiä, ja sen ympärille kehitetään parhaillaan lainsäädäntöä, joista tärkein on Euroopan unionin tekoälyasetus. Ihmiset siis myös valvovat ja säätelevät tekoälyn toimintaa.
Tekoäly ei siis toimi ilman ihmistä, ja sen toiminta edellyttää monenlaista ihmistyötä sekä ihmisten tekemiä valintoja. Ihmisillä on myös valta vaikuttaa siihen, millä tavoin tekoälyä käytetään ja kehitetään yhteiskunnassa.
